Suomen tulevaisuus on korkeatasoisen koulutuksen ja osaamisen varassa. Laadukkaat koulutus- ja kasvatuspalvelut vaikuttavat ratkaisevasti suomalaisten hyvinvointiin ja koko Suomen tulevaisuuteen. Myös maamme menestys ja kilpailukyky maailmalla edellyttävät riittävää ja pitkäjänteistä investointia koulutukseen sekä määrätietoista ja johdonmukaista koulutuspolitiikkaa.
 
Laadukkaat koulutus- ja kasvatuspalvelut ovat myös meillä täällä Oulaisissa tavoitteena. Niiden eteen on paikkakunnalla tehty työtä jo n. 125 vuotta. Millaista koulutuspolitiikkaa on Oulaisissa harjoitettu vuosien varrella? Valtuustotasolla saakka on käynyt koulutuspoliittinen suunnitelma käsittelyssä, mutta mihin se on johtanut? Sitä tulisi päivittää ja luoda kauaskantoisia visioita. Sivistystoimen johdossa on tapahtunut paljon muutoksia viimeisten vuosien varrella. Uutena sivistys- ja kulttuurijohtajana aloitti elokuun alussa Minna Vilenius. Toivomme hänelle menestystä tehtävässään.
 
Valtakunnallisen yhdenvertaisuuden edellytyksenä on, että kaikissa kouluissa pystytään tarjoamaan laadukasta opetusta. Laadukkaan opetuksen takaavat mm. riittävä resurssointi, pätevien opettajien palkkaaminen, opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksen saatavuus, turvallinen opiskeluympäristö sekä erityisopetuksen tarkoituksen mukainen järjestäminen. Onko Oulaisissa pystytty niukoilla resursseilla saavuttamaan em.  kriteerit? Oma näkemykseni on,  että uutteralla työllä ja ammattitaitoisella   henkilökunnalla  on saavutettu hyviä tuloksia. Oulaisten kaupungin koulutoimi on annetuilla valtuuksilla hoitanut asiansa hyvin. Peruskouluverkko on meillä toimiva. Päteviä opettajia on vakinaistettu. Tuntikehykseen toivon lisää resursseja, jotta pystyttäisiin ryhmät pitämään pieninä ja toteuttamaan tuntijakouudistukset. Hallitus päätti perusopetuksen uudesta tuntijaosta 28.6.2012. Uudistuksessa lisätään taide- ja taitoaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Kieliohjelmia monipuolistetaan.  Tuntijako uudistukset otetaan käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien. Koulutoiminnan pitäminen nykyisellä tasolla sekä lisänä tulevat muutokset tuntijakoon kasvattavat painetta lisärahoitukseen. Opetustoimi on järjestetty jo vuosia niukoilla resursseilla, joten nyt olisi vihdoin aika satsaukseen.  Haluamme olla täällä Oulaisissa yhdenvertaisia muuhun Suomeen verrattuna.
 
Kuntauudistus painaa päälle kuin suuri mörkö. Emme tiedä tarkalleen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.  Täällä Oulaisissa ainakin toivomme, että säilyisimme itsenäisenä kuntana ja että peruspalvelut olisivat lähellä ja laadukkaat jatkossakin. Oli sitten kunnan nimi ja muoto mikä hyvänsä,  koulut ainakin säilyvät suurimmalta osaltaan nykyisellä rakenteella.  Olkaamme kodit ja koulut yksituumaisia keinoista ja päämääristä, kun on kysymys lapsiemme kasvattamisesta ja kouluttamisesta.  Näin me yhdessä luomme hyvinvointia meille kaikille.
 
 
Veli Tirilä
kuntavaaliehdokas, keskusta
 

 
Suomessa, aivan kuten Ruotsissa ja Tanskassakin,  on periaate, että kaikkien lasten tulee oppia uimaan yhtä hyvin kuin oppia toimimaan hätätapauksissa veden lähellä. Tavoitteena peruskoulussa on, että oppilaan siirtyessä yläkoulun puolelle hän osaisi uida. Uimataito kuuluukin ihmisen perustaitoihin. Onhan uimahalli melkein joka pitäjässä ja se on hieno asia.  Suomi on tuhansien järvien ja jokien maa. Kesällä ihmiset uivat mielellään vapaissa avovesissä. Uimaopetus tapahtuu kuitenkin uimakoulussa ja koulun uimaopetustunneilla sisätiloissa uimahalleissa.
 
Oulaisiin rakennettiin ensimmäinen uimahalli vuonna 1971.  Hieno päätös paikkakunnan päättäjiltä. Tämän uimahallin elinkaari alkaa olla päätöspisteessä, joten nyt tarvitaan uusi entistä ehompi halli. Asia on edennyt valtuustotasolla jo siihen vaiheeseen, että on hyväksytty hankesuunnitelma ja kustannusarvio. Valtuusto on hyväksynyt myös paikaksi ns. Konttilan alueen kaupungin itäpäässä. Tämä alue valittiin työryhmän esityksien pohjalta. Esityksiä oli neljä ja ne kaikki suosivat kaupungin itäosaa.  Miksi työryhmä ei löytänyt kaupungin  länsipäästä yhtään kunnon aluetta hallia varten? Junaradan länsiosassa asuu eniten ihmisiä  kaupungissa. Siellä ovat suuret koulukeskukset ja sieltä oppilaat tekevät   päivittäin ja viikoittain reissuja uimahalliin.  Uimahallin tärkeimpiä käyttäjiä ovat lapset ja nuoret.  Heille hallin käyttö tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Lapsen päivä koulussa on aikataulutettu hyvin tarkasti. Uimahallireissuja /luokka vuositasolla on 6-8 eri vuoden aikoina. Ilma voi olla tosi kylmä tai sataa vettä kaatamalla tai aikaa on vähän käytössä. Tällöin hallin tulisi olla mahdollisimman lähellä käyttäjiä.  Juho Oksan koululta edestakainen matka on n. 4 kilometriä Konttilan alueelle. Aikaa siihen menee pieniltä alakoulun lapsilta  paljon. Linja-autokyyditys maksaa kerralta n. 100 euroa. Kun tämä luku kerrotaan  ryhmillä ja käyntikerroilla, niin luku on melkoinen. Mistä rahat kysyn vaan? Kuinkahan moni päättäjistä menee talvipakkasella kävelemällä uimaan ja sieltä märällä päällä takaisin? Epäilen, että ei kukaan. Kaikki ajavat autoilla, mutta miten lapset? 
 
Harras  toiveeni on, että ennen kuin  uimahallia aletaan tosissaan rakentaa, käytäisiin uudessa valtuustossa vielä kerran periaatekeskustelu uimahallin sijoituspaikasta. Tekninen toimi voi rauhassa tutkia ja etsiä sopivan vaihtoehdon kaupungin länsiosasta ja esitellä suunnitelma  myös valtuustolle. Uusi valtuusto voi sitten vertailla vaihtoehtoja keskenään ja tehdä lopullisen  valinnan.
 
Uusi, moderni uimahalli on rakennuksena jo niin komea, että toivoisi sen sijaitsevan näkyvällä paikalla lähellä kaupungin ydinkeskustaa.
 
 
Veli Tirilä
kuntavaaliehdokas, keskusta